perjantai 24. lokakuuta 2008

Se on menoa nyt!

Mambo!! 

Elämä Tansanian auringon alla on alkanut ja viikon maassa olon jälkeen voi vaan sanoa, että this is so AFRICA! Ihan mahtava paikka. Oltiin ekat kolme päivää Dar Es Salaamissa, joka on Tansanian suurimpia kaupunkeja. Asuttiin siellä Fidan majatalossa, Onnelassa. Dari oli mielenkiintoinen tuttavuus, jossa liikkumismahdollisuudet ovat melko rajalliset ilman omaa autoa, sillä kaupunki on niin sekava, ettei viitti hypätä minkä vaan daladalan kyytiin kun ei koskaan tiedä mistä itsensä löytää ja löytääkö enää takaisin. Muutenkin liikkuminen valkoisena on aika riskaapelia siellä. Päästiin kokemaan jo afrikkalaista avuliaisuutta kun auto jumitti kadulle ja siinä alettiin sitten vaihtamaan akkua. Kiirettä ei täällä sitten pidetä suunnilleen koskaan. Siihen tuli sitte monta miestä avuksi ja noin reilun tunnin päästä oli jo uusi akku paikoillaan ja matka jatkui. Tämä oli ensimmäinen opetus siitä, että suunnitelmallisuus ei täällä liioin kannata. Toinen esimerkki saatiin keskiviikkona, jolloin oltiin lähdössä ajamaan Tangaa kohti. Ajateltiin käydä nopeesti ostamassa jotain elintarvikkeita eräästä isosta supermarketista, mutta vastoin aukioloaikoja se ei ollutkaan vielä avannut oviaan, koska heillä oli ilmeisesti jokin vika kassajärjestelmässä. Siinä odoteltiin taas noin tunti, kunnes päästiin sisään. 

Matka Darista Tangaan oli mitä mielenkiintoisin. Matkaa oli noin 350km johon kului aikaa n. 5h. Suomessa voi yleensä ottaa rennosti ja torkkua rauhassa koska ei kuitenkaan ole mitään nähtävää, paitsi jos metsästä tykkää...No, tällä matkalla ei ehtiny juuri eväitään syödä ettei vaan missaa jotakin mielenkiintoista ja hupaisaa. Liikenne ensinnäkin on jotain aivan mieletöntä; autot ohittelee miten sattuu, milloin sattuu, joten tööttiä on hyvä muistaa käyttää! Pyöräilijät vetävät tien reunassa tarakalla mitä ihmeellisimpiä asioita, mm. toista pyörää, auton moottoria, hiilisäkkejä, polttopuita... Ja niitä pyöriä on siis paljon!! No osa polkeekin ihan normaalisti nainen tai lapsi tai molemmat tarakalla. Naiset kävelee tienreunaa kantaen pään päällä vateja, risuja, koreja - ihan mitä vaan! Joskus tytöt äitiensä apuna opettelemassa päänpäällä kantoa. Liikenteen lisäksi vähän väliä tulee pieni kylä, jossa miehet istuvat puiden alla juttelemassa tai myyvät ihan mitä tahansa, lapset juoksevat savimajojen väleissä, naiset kuorii pottuja tai pesee pyykkiä tai tekee muita kotitöitä. Kokoajan tapahtuu ja paljon! Siinä auton ikkunasta katsellessa tuli olo kuin olisi istunut elokuvateatterissa, vaikka kaikki tuo mitä ihmeellisin elämäntapa oli ihan  muutaman metrin päässä! Huikeeta! :) Ja tietysti kamera kävi niin kauan kun akkua riitti. 

Tangaan saavuttua oli jo pimeä, eikä sitä juurikaan tiennyt minne oli tullut. Aamulla sitten lähdettiin haistelemaan ilmaa ja katselemaan hoodeja. Vaikka Tangassa onkin 300 000 asukasta, tästä välittyy enemmänki kylämainen tunnelma. Kaupungissa on yksi kohtuu hyvä supermarket ja tori, josta saa kaiken mitä hengissä pysymiseen tarvitsee. Mitä siellä ei ole, sitä ei tarvi. Keskusta on melko hiljanen, pyöräilijöitä on enemmän kuin autoja ja niitä väistelläään. Ollaan käyty ajelemassa muiden lähettien kanssa ympäri Tangaa ja täältä löytyy tosi erilaisia kaupunginosia; hiljanen maalaiskylä, vilkas kaupunginosa ja rauhallinen keskusta. 

Viikonloppuisin on täällä sellanen Tangamano, eli valtava kirppis. Eppu oli siellä penkomassa Amerikasta lahjoituksena saatuja vaatteita ja teki löytöjä 500-1000 shillingillä eli 30 cent- 1 e/kpl. Ja arvaa vaa oliko innoissaan!? Siitä tuli heti yks lempipuuhia. Tinkiminen kannattaa aina, varsinkin kun olet valkoinen.

Eilen päästiin kirkkoon, joka oli tietysti valtava 2,5h:n elämys. Kyllä ne täällä osaa laulaa ja tanssia! Sähköt meni kesken kokouksen, synan soittaja siirty sivuun ja seurakunta jatkoi acapellana eli ilman säestystä mahtavassa harmoniassa! Luulisi että oisivat harjoitelleet kovastikkin, mutta eivät kuulemma harrasta harjoituksia. Upeaa kuultavaa! Iltapäivällä stadionilla oli kristillinen konsertti jota menttiin kuuntelemaan ja niiden monien satojen mustien joukosta erottui hyvin pari valkosta hiihtäjää. Melko vaikuttava näky ku tuhatkunta nuorta ja lasta tanssii  ja jammailee stadionilla  hikipäässä musiikin tahtiin. 

4 kommenttia:

Anna-Liisa Laasanen kirjoitti...

Kiva, ku laitoitte blogin! Siukkuja matkaan! <3

rehannajonko kirjoitti...

hahhhhhhhhahahhahhahhhhhhhhh!!!!!
Ei voi olla kun räkättämättä täyteen ääneen tätä lukiessa =D
...tulee jossain määrin intia mieleen! voi mahotonta, toi srk.ta elämä kuulostaa vallan iloiselta toiminnalta-niin kuin kuuluu ollakkin! helppoohan se on kun ei harrasta harkkoja, mitäs sitä suotta, kun pyllyt heiluu ihan luonnostaan ja äänen oikea käyttökin tulee syntymälahjana!
...ja eppu se het vaan löytäny paikalliset vaatebasaarit ;)

Hjyvää& Ihanaaaaaa- oon onnellinen teitin puolesta Kuapion häkellyttävä parishkunta.
Siunauksia sinne!!!

-Mummeliiiinilta stadiista =D

p.s. älkäääää unhoitttttako naaattia siitä hikivirrasta ruhollanne- täälllllä sataa sataa ropiseee kaiken päiväää ja yötä... ja sen lisäks tuulee niin että sitä kutsutaan myrskyksi...

Unknown kirjoitti...

Oh man.. melkeen itku tulee ku kattoo noita kuvia. Kiva kuulla että teillä on kivaa :)Terkkuja Murtosille

Sonja J. kirjoitti...

No pääsinhän mä lopulta tänne.oliskohan ollu kirjotusvirhe..en tiiä mikä oli ku ei menny...no mut kuulostaapa että teijän reissu on lähteny mukavasti käyntiin:).on kyllä varmasti ikimuistettava koemus.ihan kateeks käy.no mut ei auta ku tyytyä muitten matkakuviin:).